Bulevardi - ja muita kirjoituksia

Tove Janssonin tuntematonta tuotantoa

Uusi kokoelma syventaa kuvaa monipuolisesta taiteilijasta ja avaa nakyman menneeseen Eurooppaan.

Osa Tove Janssonin teksteista ei koskaan paatynyt kirjoiksi. Han julkaisi ensimmaiset novellinsa 1930-luvulla lehdissa, joita han samaan aikaan kuvitti. Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjaytyneen naisen Veronasta tai yksinaisesta miehesta Dresdenin rautatieasemalla. Hilpeassa helsinkilaiskertomuksessa kamppaillaan vuokrahuoneesta ja siita, kuka hakijoista on hiljaisin.Kokoelma sisaltaa myos jo kokeneen ja muumeista kuuluisaksi tulleen taiteilijan pohdiskelevia esseita, jotka nekin ovat jaaneet huomaamattomiin osin julkaisumuotonsa, osin tekijansa korkean itsekritiikin tahden. 1960- ja 1970-luvun kirjoituksissaan Jansson pohtii muun muassa lastenkirjailijan tarkoitusperia seka paikkaa, jossa ihmisen on hyva olla. Miten saari muuttaa asukkiaan? Enta millaisia taloja ei pida rakentaa?Useimmat lehtitekstinsa Jansson myos kuvitti. Kokoelma sisaltaa nama alkuperaiskuvat ja muuta harvinaista kuva-aineistoa. Teoksen aloittaa esikoisnovelli Bulevardi (1934), joka sijoittuu Pariisiin, kaupunkiin, joka oli Janssonille rakas. Samaan kaupunkiin kokoelma myos paattyy. Viimeisessa tekstissa puhuu umpikujaan tullut kirjailija, joka ei enaa keksi, mista kirjoittaa. Janssonin kirjoituksia taustoittavat jalkisanat, joissa Sirke Happonen kertoo tekstien yhteydesta julkaisuaikaansa seka Janssonin muuhun tuotantoon ja elamaan.

Kirjailija, taidemaalari, piirtaja ja muumihahmojen luoja Tove Janssonin (1914-2001) julkinen ura alkoi piirroksilla mm. pilalehti Garmissa 1920-luvun lopulla. Kansainvalisesti tunnetuksi han tuli muumitarinoillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilogallerian paahahmo on hyvantahtoinen Muumipeikko. Janssonin teoksia on kaannetty yli 40 kielelle ja niista on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, filmi- seka tv- ja radiosovituksia.

Sirke Happonen (FT, dos.) on laajasti Tove Janssonin tuotantoon perehtynyt tutkija ja tietokirjailija. Vaitoskirjassaan Vilijonkka ikkunassa (2007) han kasitteli Janssonin muumikuvitusten ja -tekstien suhdetta, minka lisaksi han on kirjoittanut muumitarinoiden ja -sarjakuvien henkilohahmoja esittelevan teoksen Muumiopas (2012). Happonen on lisaksi julkaissut Janssonin tuotantoa ja kuvakirjataidetta kasittelevia artikkeleita niin Suomessa kuin ulkomailla seka suomentanut Janssonin esikoiskirjan Seikkailu merenpohjassa (2014).

Dettagli