Fyysisesta maailmankaikkeudesta metafyysiseen kosmokseen

Lukija hammastyy teemojen omaperaisyydesta

jotka muodostavat taman kirjan perustan. Kvanttifysiikan ja Carl Jungin kollektiivisen alitajunnan onnellisesta avioliitosta syntyy maailmankaikkeuden uusi metafysiikka, ja taalta syntyy paikka, jossa aine ja henki tekevat yhteistyota ja joita kosmiset synkronisuudet ohjaavat seuraamaan ihmista kohti uskomattomia evoluutioprojekteja.

Carl Jung ja Wolfgang Pauli tyoskentelivat vastaavasti psyyken ja fysiikan aloilla. Naita kahta alaa pidetaan taysin yhteensopimattomina toistensa kanssa. Tieteellinen materialismi todellakin kieltaa minkaan psyykkisen komponentin olemassaolon tunnetussa universumissa.

Huolimatta valtavasta etaisyydesta tieteenalojensa valilla, nama kaksi tiedemiesta perustivat yhteistyon, joka kesti yli kaksikymmenta vuotta. Tuona aikana he eivat koskaan lakanneet etsimaan "yhdistavaa elementtia", joka kykenisi tieteellisella tasolla sovittamaan yhteen psyykkisen ulottuvuuden taustalla olevat syyt aineellisen ulottuvuuden syihin.

Valitettavasti nama kaksi tiedemiesta eivat saavuttaneet tata tavoitetta elinaikanaan, mutta he olivat maailmankaikkeuden uuden tieteellisen tulkinnan profeettoja. Itse asiassa tiedon evoluutio kvanttifysiikan alalla ja ennen kaikkea kokeelliset vahvistukset ilmioille, kuten kvanttisekoittuminen, arvioivat uudelleen Jungin ja Paulin teorioita. Nykyaan ajatus universumista, jota ei ole jaettu "aineellisiin esineisiin", nousee esiin voimakkaasti. Universumi ei ole pirstoutunut. Koko universumi koostuu yhdesta todellisuudesta, joka koostuu hengesta ja aineesta. Tama on todellisuus, jota Jung ja Pauli kutsuivat "Unus mundusiksi". Aine ja psyyke ovat yhta arvokkaita ja edistavat yhdessa maailmankaikkeuden olemassaoloa.

Carl Gustav Jung (1865-1961) oli sveitsilainen psykologi ja psykoterapeutti, joka tunnetaan hyvin teorioistaan kollektiivisesta tiedostamattomuudesta ja synkronisuudesta. Wolfgang Pauli (1900-1958) on yksi kvanttifysiikan isista. Paulista voidaan sanoa, etta han sai vuonna 1945 Nobelin tutkimuksestaan kvanttimekaniikan perusperiaatteesta, joka tunnetaan nimella "Pauli-syrjaytysperiaate".

Dettagli