Kauppahuone Playfair ja Kumpp

Ensimainen virta, jonka aallot ovat vaahdonneet hoyryaluksen
rattaansiipien alla, on Clyde. Tama oli 1832. Hoyryaluksen nimi oli
Comet ja tama kulki saannollisesti Glasgowin ja Greenochin valia kuuden
peninkulman [peninkulmilla tassa kirjassa aina ymmarretaan Englannin
peninkulmia, joita menee noin 6 Suomen peninkulmaan] nopeudella
tunnissa. Siita ajasta asti on enemman kuin miljoona hoyryja ja
pakettiveneita kulkenut ylos ja alas taman Skotlannin virrau vuota
pitkin, ja asukkaiden tuossa isossa kauppakaupungissa luulisi siis jo
hyvinkin harjaantuneen nakemaan lhmeita silla merikulun haaralla, jota
hoyryn avulla harjoitetaan.

Kuitenkin olivat Joulukuun 3 paivana 1862 Glasgowin likaiset kadut
taytetyt lukemattomalla ihmislaumalla, jossa oli laivan-isantia,
kauppiaita, tehtaan-haltijoita, tyomiehia, merimiehia, naisia ja
lapsia, kaikki matkalla eraasen suureen, Kelwindock-nimiseen, Tod'ille
ja Mac Gregor'ille kuuluvaan laivanrakennuslaitokseen. Tama viimeinen
nimi todistaa enemmin kuin kyllin, etta Skotlannin ylankolaisten
kuuluisista jalkeisista oli tullut keinoilijoita ja etta vanhain
klanien kaikki laanimiehet olivat luontuneet kelvollisiksi tyomiehiksi.

Kelwindock on muutamain minuutien matkan paassa kaupungista
Clyde-virran oikealla rannalla. Sen aanettomat lavat olivat kohta
uteliaiden katsojain vallassa. Ei yhtaan joutilaaksi jaanytta paikkaa
ollut rantasilloilla, varvin muureilla eika makasiinien katoilla.
Joella liikkui kaikenlaisia aluksia ristin rastin, ja Gowanin kunnaat
vasemmalla rannalla olivat katsojia taynna etta vilisi.

Ei taalla kumminkaan ollut hommana mikaan erinomainen juhlallisuus;
tahdottiin vain nahda eraan laivan lahtoa veistamolta. Nayttaisi kuin
Glasgowin asukkaiden pitaisi huolia aivan vahan tuonlaisista hommista;
mutta kentiesi Delphin -- tama oli Todin ja Mac Gregorin rakentaman
aluksen nimi -- oli jotenkin omituinen naoltansa? Eipa ollutkaan, totta
puhuaksemme. Se oli iso alus, noin viidentoista sadan tonnin
kantavuutta, teraslevyilla peitetty ja jota paljolla tyolla ja
aarettomilla kustannuksilla oli koetettu saada niin nopeaksi kulussaan
kuin mahdollista, sen kone, tehty Lancefieldin tyopajoissa, oli
kovavoimaiskone, ja silla oli viidensadan hevoisvoiman nimellinen
vakevyys. Sita pani liikkeelle yksi propelli kummallakin puolen
peravannasta, jotka molemmat oiivat aivan erillaan toisistansa. Tama
oli ihan uusi, Dudgeon de Millwalin keksima laitos, joka antaa
aluksille suuren nopeuden samalla kuin sallii niiden liikehtia sangen
ahtaalla alalla. Mita Delphinin syvallykseen tulee, ei se ollut
erittain suuri.

Tuntijat eivat sen suhteen erehtyneet, ja he syysta siita paattivat,
etta tama alus oli aiottu kaymaan kohtalaisen syvilla vesilla. Mutta
kaikista naista erityisista asianhaaroista ei kaynyt millaan muotoa
tuota yleista malttamattomuutta selittaminen. Delphinissa ei ollut
mitaan enemmin tahi vahemmin outomaista nahtavaa kuin monessa
muussakaan aluksessa. Oliko siis sen lahto veistamolta yhdistettyna
johonkin koneelliseen vaikeuteen, joka oli voitettava? Eipa niinkaan.
Clyde-virta oli jo helmaansa vastanottanut monta paljon kantavampaa
alusta, ja Delphinin laskeminen vesille oli kaypa niin mutkattomasti
kuin suinkin maailmassa. Tyot alkoivat heti kuu vesi seisahtui, samassa
silmanrapayksessa kun pakovesi alkoi tuntua. Kurikat paukahtivat
yht'aikaa kuloja vasten, jotka olivat aiotut kohottamaan aluksen
emapuuta. ennen pitkaa tutisi koko tuo kookas rakennus, ja niin vahan
kuin se kohosikin, havaittiin kumminkin sen jarkkyvan asemaltansa.
Vipuminen aikoi, se kiihtyi kiihtymistansa, ja muutamain
silmanrapaysten perasta Delphin, jatettyansa huolellisesti valitun
la

Dettagli