Arabikevaan jalkeen

Arabikevat jarisytti mannerlaattoja, Euroopassa jalkijaristykset ovat vasta alkamassa.

Tunisia, Egypti, Libya, Syyria... Vallankumouksia, poliittista vakivaltaa, terrorismia, sotaa. 2010-luku on ollut pysyvan levottomuuden aikaa Lahi-idassa ja Pohjois-Afrikassa. Mista arabikevaassa oli kysymys, ja muuttuiko mikaan?

Arabikevat oli mannerlaattojen jaristys, jonka seuraukset tuntuvat tanaan suomalaisessakin arjessa. Miljoonat ihmiset ovat lahteneet liikkeelle sodan ja vainojen keskelta.Lahi-idassa ja Pohjois-Afrikassa ihmisten arkinen kamppailu vapaudesta, leivasta ja ihmisarvoisesta elamasta jatkuu. Toisissa maissa sodan ja apokalypsin keskella, toisissa hitaan poliittisen siirtyman keskella.Arabikevat ei tayttanyt odotuksia demokratisaatiosta. Se oli vain alku pitkalle prosessille, jossa vastakkainasettelu perinteisen vallankayton ja uuden sukupolven vaatimusten valilla ei ole viela ratkennut.

Lilly Korpiola on tietokirjailija seka viestinnan, median ja Lahi-idan asiantuntija. Hanen teoksiaan ovat Kriisiviestinta digitaalisessa julkisuudessa, Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2012 ollut Arabikevat (yhdessa Hanna Nikkasen kanssa) seka kansainvalista adoptiota kasitteleva Pitka tie aidiksi. Korpiola on asunut ja opiskellut Lahi-idassa.

Sanna Raita-aho on Turkissa asuva ulkomaantoimittaja, joka tyoskentelee Ylen avustajana. Han on tyoskennellyt myos STT:n ulkomaantoimittajana ja kiertanyt laajasti toimittajana eri puolilla Lahi-itaa. Raita-aho ollut tekemassa Bjorn Wahlroosin epavirallista elamakertaa, joka oli tutkivan journalismin Lumilapio-palkintoehdokkaana.

Dettagli