Henrik VI

Kiihkea ruusujen sota kiertyy kohti verista paatostaan, jossa kukaan ei ole turvassa. Valta tempautuu kadesta toiseen, puolta vaihdetaan haikailematta.

GLOUCESTER: Vajoaako Lancasterin valtaa himoitseva veri maahan? Mina kuvittelin, etta lentoonhan se nousee. Kas kun miekka itkee Henrik-paran kuolemaa. Vuodattakoot noita punaisia kyynelia kaikki, joiden mielessa on Yorkin huoneen tuho. Jos sinussa on viela kipinankaan verran elamaa, niin mene helvettiin ja kerro terveisia pistaa viela kerran silla minussa ei ole saalia, ei pelkoa, ei rakkautta.

Ruusujen sota kiertyy kohti verista paatostaan Shakespearen kolmannessa Henrik-naytelmassa, joka jatkaa tarinaa suoraan toisen osan lopusta ja paattyy uhkaavasti siihen, mista Rikhard III alkaa. Kuningas Henrikin ymparilla valta tempautuu kadesta toiseen, puolta vaihdetaan haikailemattomasti. Kukaan ei ole turvassa kun punainen ja valkoinen ruusu ottavat yhteen. Inhimillisen heikon Henrikin ja Yorkin poikien rinnalle nousevat soturikuningatar Margareetan, "verikoura" Cliffordin ja kuninkaantekijan, Warwickin herttuan voimahahmot.

William Shakespearen syntymapaivasta ei ole sailynyt tarkkaa tietoa, mutta hanet kastettiin synnyinkaupungissaan Stratford-on-Avonissa 26.4.1564 oletettavasti muutaman paivan ikaisena, ja hanen merkkipaivanaan pidetaan yleisesti huhtikuun 23:tta. Han syntyi melko varakkaaseen perheeseen ja kavi paikallista latinakoulua ainakin muutaman vuoden. Vuonna 1582, ollessaan 18-vuotias, han meni naimisiin 26-vuotiaan Anne Hathawayn kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, Susanna 1583 ja vuonna 1585 kaksoset, tytar Judith ja myohemmin 11-vuotiaana kuollut poika Hamnet. Monilta osin Shakespearen vaiheista ja toimista ei ole tasmallista tietoa, mutta 1590-luvulla han alkoi saavuttaa mainetta Lontoon teatteripiireissa. Ensimmaiset painetut teokset olivat runoelmia, ja useimmat naytelmat ilmestyivat painettuina vasta tekijan kuoleman jalkeen kootuissa teoksissa, ns. ensimmaisessa foliopainoksessa 1623. Teattereissa niita kuitenkin esitettiin paljon, ja uusia naytelmia syntyi tiuhaan, joskus kolmekin vuodessa. Ensimmainen Shakespearen kirjoittamaksi tiedetty naytelma on vuonna1592 esitetty Henrik VI. Shakespeare kuului myos teatteriseurueisiin ja oli yksi Globe-teatterin omistajista. Todennakoisesti viimeinen naytelma on 1611 ensiesityksensa saanut Myrsky, mutta senkin jalkeen han kirjoitti muutamia naytelmia yhteistyossa toisten naytelmakirjailijoiden kanssa. 1610-luvulla han jatti Lontoon ja teatterin ja vetaytyi Stratfordiin, missa han kuoli 52-vuotiaana 23.4.1616.

Dettagli