Kun Nakkulan perintotilan historian esilletuonti tyo aloitettiin olisi voinut toivoa alueen kiinnostusta kun kyseessa oli harvinainen ja unohdettu tyhja kohta historiallisessa talonpoikaiskulttuurissa Scandinavian Lapissa minka historiallinen tausta liittyy Loheen. Kysymyksessa oli esihistoriallisen ajan perintotila ja sen alkuperaisen kotitontin tilanne kulttuurihistoriallisesti merkittavalla Suomen pisimman joen Kemijoen rannalla. Kemijoki oli Euroopan tunnetuin lohijoki mika on historiallisesti merkittavaa huomioon. Kirjassa esitetylle talonpoikaiskulttuuri historialle kokonaisuutena oli eduksi kun ulkomailla pysyvasti asuva kirjoittaja oli kasvanut paikalla, aikaisessa vaiheessa ymmartanyt alueellisen kiinnostus puutteen kulttuurihistoriaan ja valtion toimien tukemana alaspainetusta Kemijokivarren perintohistoriasta. Kirjan toisen painoksen jalkeen aloitettujen tutkinta toimien tuloksena ja karsivallisyydella tarinan Suomessa yllattavin kokonaisuus aiheesta muodostui. Tama kirjan viimeinen pianos muutoksineen ja lisayksineen sisaltaa myos tarkastelun historiallisen talonpoikaskulttuurin sailyttamiseen vaikuttavista tekijoista joitten vaikutuksesta kansalaisten tietoisuus muodostuu vaikuttaen kiinnostukseen.