Kaunis kuvaus menneisyyden Karjalasta ja evakkojen matkasta. Mikko Mustapaa on perheensa ja tilansa paa, rehti talonpoika. Han on omin voimin ja kasin rakentanut itselleen ja laheisilleen hyvan elaman. Perhe asuu syrjaisessa karjalaiskylassa, ja ikaantynyt Mikko ajattelee tayttaneensa elamantehtavansa onnistuneesti. Talvisodan syttyessa koko kylayhteiso kuitenkin joutuu lahtemaan pitkalle ja raskaalle evakkomatkalle. Kaikki entinen jaa, mutta muistot sentaan pysyvat, ja niita Mikkokin ehtii matkalla punnita. Viljo Kojon riipaiseva ja haikea kuvaus evakkomatkasta ja vanhenevan karjalaismiehen mielenmaisemasta koskettaa syvasti.