Olen mummo, joka ei tunnista tai halua tunnistaa ika- tai muitakaan rajoja. En ole oikea pullantuoksuinen mummo. Minulle ei suotu lapsenlapsia, vaikka sellaisista haaveilinkin. Minulla oli ennen nousujohteinen ura, perhe, mies, kaksi lasta ja koiria. Nyt olen sinkku, joka sinnittelee pienella elakkeella. Elan yksin ja ypona, mutta en tunne itseani yksinaiseksi. Kirjassani Mummo ilman rajoja kerron hiukan elamastani ennen yksin jaamista, mutta keskityn kertomaan ennen kaikkea elamasta sen jalkeen. Ikaantymisen ilmioista ja tuntemuksista, unelmista, peloista, pettymyksista, iloista ja suruista. Olen paattanyt, etta se mita loppuelamassani teen, sen pitaa olla kivaa. Eihan se tietenkaan aina kivaa ole, mutta siihen voi pyrkia. Voi siivota vaikka kruunu paassa.