Seitsemisen kylat

Juhtimaki sijaitsee Ikaalisten itaisella laidalla sijaiten osin Ylojarven (aiemmin Kurun) puolella. Osa Seitsemisen kansallispuistosta si-jaitsee kylan alueella. Juhtimakea onkin aina pidetty syrjaisena kylana, suoranaisena eramaana. Juhtimaki kuuluu Kyrosjarven vesistoon ja ennen varsinaista asu-tusta siella olikin Kyrosjarven rantakylien eramaita. Kustaa Vaasa avasi eramaat 1500-luvun puolivalissa. Rantakylien asukkaat eivat kuitenkaan olleet halukkaita asettumaan ansapolkujensa varteen pysyvasti ja niinpa pysyva asutus tuli Ruoveden suunnalta. Ensim-maiset asukkaat olivat Rautalammilta Savosta Ruovedelle muutta-neita. Juhtimakihan on tyypillinen vaarakyla, jollaisia savolaiset mielellaan perustivat. Perustamisensa aikana Juhtimaki kuului Ruoveteen, josta se siirrettiin Kyroon vuonna 1584. Juhtimaen siirtyessa Ruoveden pitajasta Kyron pitajaan kylaan kuului nelja kantataloa ja talojen lukumaara pysyi samana seuraa-vat 200 vuotta. Vasta lainsaadannon muutokset, jotka sallivat torppien perustamiseen myos talonpoikaistaloihin, avasivat mah-dollisuudet asutuksen laajentumiselle ja mahdollisuutta todella kaytettiin runsain mitoin. Syrjaisesta sijainnistaan huolimatta kylalla on rikas ja mielenkiin-toinen historia. Siella on ollut paperitehdas, jossa on tehty vaaraa rahaa, sielta on keratty runoja, poltettu tervaa ja hiilta ja viety lai-van mastopuita maailmalle. Yksi kylan erikoisuuksista on sen kuuluminen kahteen kuntaan, silla osa kylasta kuuluu Ylojarven kuntaan. Alkuaan kyse oli Ku-rusta ja sen mukaan puhuttiin Kurun Juhtimaesta. Tahan liittyy myos se seikka, etta Kurun kirkolle oli Juhtimaesta huomattavasti lyhyempi ja helpompi matka kuin Ikaalisten kirkolle, joten myos Ikaalisten puolella asuvilla oli oikeus kayda Kurun kirkossa.

Dettagli