Jokaiselle 1990-luvun lopulla sanomalehtiä lukeneelle tai televisiota seuranneelle suomalaiselle tuli tutuksi outo tapaus, jossa epätavanomaisen oloisen lääkärin kerrottiin jakelevan huumelääkkeitä narkomaaneille. Uutisointi oli ristiriitaista ja oli vaikea ymmärtää, mistä asiassa oikein oli kysymys.
Kyseessä oli yksityislääkäri Pentti Karvonen, joka oli vuonna 1995 alkanut antaa heroinisteille Temgesic- ja Subutex-kauppanimillä myytyä buprenorfiini-korvaushoitolääkettä. Ensin hän määräsi Temgesiciä reseptillä, mutta menetti lääkemääräämisoikeutensa. Sen jälkeen hän organisoi sadoille potilailleen lääkkeenhakumatkoja Pariisiin ja menetti lääkärinoikeutensa. Hän jatkoi toimintaansa, kunnes sai ehdottoman vankeustuomion vuonna 2001.
Käsillä oleva teos on eräänlainen päiväkirja osallistuvasta havainnoinnista vastaanotolla touko-kesäkuussa 1999. Ajanjakso oli poikkeuksellisen sekava ja tapahtumarikas. Kirjassa haastatellaan Karvosen lisäksi hänen potilaitaan ja keskeisiä korvaushoitojen kanssa tekemisissä olleita lääkäreitä sekä viranomaisia. Kirja valottaa käytännön hoitotyön ja hallinnon ja valvonnan ristiriitaa.
Oliko Karvonen huumeongelmaisten hädällä rahastava rikollinen vai heidän pelastajansa? Mikä oli viranomaisten rooli asiassa? Kirja on helposti lähestyttävä ajankuva ristiriitaisesta ajanjaksosta suomalaisen huumepolitiikan historiassa.