Perameren pohjukassa sijaitseva Kemi on ollut 1920-luvulla kaupunki, jossa viina virtasi ja puukko heilui. Pirtua haettiin lahivesille ankkuroituvista laivoista. Kaikki niemet ja notkelmat olivat trokareiden kaytossa. Rannassa saattoi joutua poliisin vaijyyn eika siina pahapainen salakuljettaja paljon katsonut, kun ampua paukautti pain viranomaista. Kukaan ei ollut uskollinen kenellekaan, mutta useimmat sakit pitivat kuitenkin yhta jollakin tapaa, jotta salakuljetus saatiin toimimaan. Vasta miehen kenkiin astunut Otto Ilmari on viela lapsellinen, luottavainen ja turhankin halukas kokeneiden salakuljettajien mukaan. Onneksi lahella on myos miehia, jotka koettavat pitaa nuorukaista jonkinlaisessa jarjestyksessa. Nuorukainen paasee kylmaan kyytiin, kun hyppaa veneeseen ensimmaista pirtulastiaan hakemaan. Haaveet rahoista ja leveammasta leivasta ovat katketa, kun pirtuisanta loytyy rantapolulta puukko lapaluissaan. Kaupunki on jatkokuljetusten pirtuportti ja pirtukaupan rahoittajia se tietysti kiinnostaa. Henrik Forsius tulee rahatukun kera kaupunkiin, luulee asioiden hoituvan helposti, koska kontatkin on jo luotu. Otto Ilmari ilmaantuu pahimmalla hetkella pelastajaksi.