Mauno Koivisto tarkastelee alun perin vuonna 2001 ilmestyneessa *Venajan idea -*teoksessaan naapurimaatamme suomalaisin silmin.
Presidentin pyrkimyksena oli ymmartaa venalaista ajattelua, joka ilmenee historian tapahtumissa ja vaikuttaa maan tulevaisuuden valintoihin. Venajan hyokattya Ukrainaan helmikuussa 2022 kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
Samalla kun Koivisto kay kirjassaan lapi suomalaiselle lukijalle keskeiset Venajan historian vaiheet, han etsii Venajan ja venalaisyyden ydinta. Mita merkitsi, kun Moskova julistautui kolmanneksi Roomaksi ja miten Moskovasta kasvoi imperiumi? Ja mika merkitys Suomen itsenaisyydelle oli silla, etta Venaja oli imperiumi?
Venajan idea kertaa Venajan poliittisen historian, mutta se on myos johdatus venalaiseen aatehistoriaan. Ortodoksisuus, slaavilaisuus ja sosialismi yhdistyvat kirjassa osaksi venalaista aateperintoa. Kirjan tavoite on muistuttaa, mihin me olemme kytketyt, ja pohtia, minka vieressa me elamme.
Mauno Koivisto (19232017) toimi Suomen tasavallan presidenttina kaksi perattaista kautta 19821994. Paaministerina Koivisto oli vuosina 19681970 ja 19791982. Venajan tutkimus oli hanelle monikymmenvuotinen harrastus ja tyo. Koivisto aloitti venajan opiskelun jo 1950-luvulla.