Viisi viikkoa ilmapallossa

Englanti on aina astunut kansain etunenassa -- ainahan ne kansat
toistensa etunenassa astuvat -- retkeilijainsa rohkeuteen nahden,
maantieteellisten loytojen alalla. (_Äanekkaita myontymyksia_.) Tohtori
Samuel Fergusson, yksi sen mainehikkaita poikia, ei ole syntyperastansa
syrjaytyva. (_Kaikilta haaroin_: Ei! ei!) Jos tama yritys onnistuu
(_onnistuit se!_), on se taydentava ja toisiinsa sitova afrikalaisen
kartologian hajanaiset tiedot (_innokkaita mieltymyshuutoja_); ja jos
se karille kay (_ei koskaan! ei koskaan!_), on se ainakin luettava
uskaliaimpain yritysten joukkoon, mita ihmisnero milloinkaan on
keksinyt. (_Mita kiihkeimpia tomistyksia_.)

-- Elakoon! elakoon! -- huusivat lasnaolijat, naitten kiihoittavain
sanain sahkottamina.

-- Elakoon pelvoton Fergusson! -- aansi muuan kokouksen puheliaimmista
jasenista.

Innostuneita huutoja kajahteli kajahtelemistaan. Fergussonin nimi oli
kaikkien suussa. Koko istuntosali joutui siita haltioihinsa.

Ja kumminkin siella oli lasna koko joukko noita, aikoinaan reippaita,
vaikka nyt jo vanhettuneita, vasahtyneita, pelvottomia matkustajia,
kuumaverista vakea, jotka olivat vaellelleet kaikissa viidessa
maan-osassa. Kaikki he, suuremmissa tai vahemmissa maarin,
ruumiillisesti tai henkisesti, olivat pelastuneet ken haaksirikoista,
ken tulipaloista, ken Indiaanien tomahawkeilta, ken villien
sotatapparoilta, ken kidutuspylvaista, ken Polynesian ihmissyojain
hampaista! Mutta nyt, sir Francis M...:n puheen aikana, heillakin sydan
sykahteli, ja varma on, ett'ei Lontoon Kuninkaallisen Maantieteellisen
Seuran istunnoissa ollut miesmuistiin pidetty nain loistavaa puhetta.

Mutta innostus ei Englannissa pysahdy pelkkiin sanoihin. Se lyo rahaa
nopeammin kuin "The Royal Mint'in" (valtion rahapajan) kone. Heti
paikalla nostettiin kysymys siita, miten suurella summalla Seura ottaa
avustaakseen tohtori Fergussonia, ja summa nousi 2500 puntaan (= 62.500
Suomen markkaan). Summan suuruus oli yrityksen tarkeyden mukainen.

Muuan Seuran jasenista tiedusti esimiehelta, eiko tohtori Fergussonia
virallisesti esiteta Seuralle.

-- Tohtori on Seuran kaskettavissa, -- vastasi sir Francis M...

-- Astukoon sisaan! -- huudettiin, -- astukoon sisaan! Onhan hauska
omin silmin nahda niin tavattoman rohkeamielista miesta.

-- Kunhan ei vaan, -- virkkoi muuan leininlyoma sotalaivan kapteeni, --
kunhan ei vaan koko tama kummallinen ehdotus olisi pelkkaa petkutusta!

-- Ties, onko koko tohtori Fergussonia olemassakaan! -- huudahti muuan
area aani.

-- Pitais ehka keksia se herra ensin, -- vastasi muuan lystikas jasen
tassa vakavassa Seurassa.

-- Pyytakaa tohtori Fergusson sisaan, -- virkkoi sir Francis M...
tyyneesti.

Ja tohtori astui saliin, myrskyisten kattentaputusten raikuessa,
osoittamatta vahintakaan hammastysta.

Tohtori Fergusson oli neljansissa kymmenissa, vartalolleen ja
muodolleen varsin tavallista laatua. Tummahko punerrus kasvoissa tiesi
miehen sangvinista luonnetta. Olennolleen han oli kylma, kasvonpiirteet
saannolliset, nena suuri, laivankokan kuosiin, niinkuin ainakin
ihmisilla, jotka on ennakolta maaratty loytoretkeilijoiksi. Lempeat
silmat, joissa asui enemman alya kuin uhkeutta, loivat hanen
kasvoilleen perati miellyttavan ilmeen. Kasivarret olivat pitkat, ja
jalat seisoivat tanakasti maassa, kuten tottuneen kavelijan
konsanaankin.

Tyyni vakavuus asui tohtorin koko personassa, poistaen pienimmatkin
epailykset siita, etta han olisi ollut jonkun petos-yrityksen aseena.

Elakoon-huutoja ja kattentaputuksia kesti yha edelleen, kunnes tohtori
Fergusson miellyttavalla viittauksella pyysi saada aanenvuoroa. Han
astui hanelle maaratyn istuimen aareen, nost

Dettagli